Wikipedia

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta Pyreneiden vuoriston ohella. Maahan kuuluvat myös Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.

Historia

Pääartikkeli: Espanjan historia

Vanhimmat merkit nykyihmisestä Espanjassa ovat 35 000 vuoden takaa. Espanjan varhaisimpia nimeltä tunnettuja asukkaita olivat iberit, joiden puhuma kieli ei ollut indoeurooppalainen. Ajanlaskun alkua edeltävällä vuosituhannella foinikialaiset, kreikkalaiset ja karthagolaiset perustivat Espanjaan kauppatukikohtia. Roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa 200-luvulla eaa. ja seuraavalla vuosisadalla käytiin ns. keltiberisodat keltiberiheimojen ja roomalaisten välillä. Roomalaisten käyttämästä latinasta periytyy espanjan kieli. Länsi-Rooman hajoamisvaiheessa 400-luvulta alkaen germaaniheimot kuten gootit ja vandaalit perustivat Espanjan alueelle lyhytikäisiä valtakuntia. 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Espanjan nopeasti. Islamilaisen Espanjan pääkaupunki Córdoba oli vaurain ja sivistynein keskus sen ajan Euroopassa.

Nykyisen Espanjan historia alkoi 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta.

Vuonna 1469^[2] Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat virallisesti yhdistyivät, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla 2. tammikuuta 1492 ja liittivät Aragoniaan ja Kastiliaan Granadan, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti osan Navarran kuningaskunnasta ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin inkvisitio ja juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkotettiin maasta.

1500-luvulla Espanjasta tuli vähäksi aikaa Euroopan mahtavin valtio sen Amerikkojen valloitusten takia.

Osmanien laivasto lyötiin 1571 Lepanton meritaistelussa. Valtakuntaan liitettiin Filippiinit 1564 ja Portugali 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui 1588 Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle.

Huolimatta Amerikoista tuodusta kullasta Filip II:n aikana 1556–1578 valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suunnattomien rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja lukuisia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista 1640 ja katalonialaiset kapinoivat.

Vuosina 1701–1714 sodittiin Espanjan perimyssota (Espanja, Ranska ja Baijeri vastaan Itävalta, Preussi, Englanti ja Katalonia). Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Gibraltar joutui Englannille.

Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoleonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä ja 1814 Bourbonit nousivat uudelleen valtaistuimelle.

Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet ja taloudellinen tilanne heikko. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja monarkistien ja tasavaltalaisten välillä.

Vuonna 1898 Espanjalais-amerikkalaisessa sodassa Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille.

Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka kuitenkin ajautui jälleen 1936 sisällissotaan. Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan. Saksa ja Italia antoivat tukea kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto tasavaltalaisille. Sotaan osallistui myös kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia sekä tasavaltalaisten että kansallisten puolella. Sisällissodan jälkeen vuonna 1939 vallan otti voittajapuolen kenraali Francisco Franco. Hän hallitsi kuolemaansa vuoteen 1975 asti diktaattorina. Espanjan talous kärsi merkittävästi Francon ajan eristyneisyydestä ja huonosta tuottavuudesta. 1960-luvun alun talousuudistusten ja ulkomaisen avun avulla matkailu ja teollisuus saatiin lopulta nousuun.

Francon kuoltua Espanja palasi monarkiaksi ja kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Hän aloitti uudistukset sallien poliittiset puolueet 1977. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Vuoden 1978 perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon.

Vielä 1981 Francon tukijat everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla yrittivät vallankaappausta vaatien autoritäärisen hallinnon palauttamista. Kaappauksen epäonnistumista pidetään kuninkaan vaikutusvallan ansiona, mikä käänsi kiivaimmatkin monarkian vastustajat kuninkaan tukijoiksi.

Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle matkailu on merkittävä elinkeino. Maa liittyi 1982 NATO:on ja 1986 Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen on tuonut maalle koheesiotukia, jotka ovat auttaneet nostamaan elintasoa lähemmäksi eurooppalaista keskiarvoa.

Politiikka

Espanja on perustuslaillinen monarkia. Parlamentti, Cortes Generales on kaksikamarinen. Alahuoneen tai edustajainhuoneen (Congreso de los Diputados) 350 jäsentä valitaan suhteellisella vaalilla D'Hondtin menetelmällä nelivuotiskausiksi. Ylähuoneen eli senaatin (Senado) 259 jäsenestä 208 valitaan suoralla kansanäänestyksellä ja loput 51 nimitetään virkaan alueellisten, lakia säätävien elinten toimesta. Myös he palvelevat nelivuotiskauden.

Toimeenpanovaltaa käyttää ministerineuvosto, jonka puheenjohtajan eli pääministerin parlamentti valitsee kuninkaan ehdotuksesta.

Espanja on jaettu itsehallintoalueisiin, joiden itsemääräämisvalta vaihtelee. Joillain on omat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä, muilla taas ei. Jotkin, varsinkin nationalistipuolueiden hallitsemat alueet, pyrkivät liittovaltio- tai jopa valtioliittotasoiseen itsevaltaan. Keskushallitus on pyrkinyt rajoittamaan innokkaimpien itsehallintoalueiden valtaa.

Terrorismi on edelleen ongelma Espanjassa. ETA, baskiryhmittymä, on pyrkinyt ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä väkivaltaisinkin keinoin.

Hallinnolliset alueet

Vuoden 1978 perustuslaki jakaa Espanjan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen (comunidades autónomas). Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan (provincias), joita on yhteensä viisikymmentä.

Maantiede

Espanja sijaitsee Pyreneiden niemimaalla. Koillisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita, korkeimmat huiput kohoavat yli 3 000 metriin. Espanja on Euroopan toiseksi vuoristoisin maa Sveitsin jälkeen.

Kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat voimakkaasti.Pohjois-Espanjassa, Biskajanlahden rannoilla sataa runsaasti, ja siellä kasvaa osittain lauhkeita ja osittain subtrooppisia lehtimetsiä. Näissä metsissä osa puustosta pudottaa lehtensä talveksi, mutta osa pitää ne ympäri vuoden. Etelä-Espanjassa, Välimeren rannoilla kasvaa välimereisiä metsiä ainavihantine tammilajeineen ja oliivipuineen. Vuorten takana, Espanjan keskiosissa on aavikoita, joissa sataa vain harvoin. Siellä kasvaa ainoastaan kivikkokasveja.

Kanariansaarten Afrikan läheisillä saarilla on vain aavikoita, mutta La Palmalla kasvaa vehmasta subtrooppista kasvillisuutta.

Väestö

Suurimpia kaupunkeja

Siirtolaisuus

Pääartikkeli: Siirtolaisuus Espanjaan

Espanja on perinteisesti ollut siirtolaisia luovuttava maa. Nykyisin maasta on kuitenkin vaurastumisen myötä tullut erittäin suosittu maahanmuuttomaa. Ihmisiä muuttaa Espanjaan etenkin Latinalaisesta Amerikasta, Itä-Euroopasta ja Afrikasta, mutta myös mm. Länsi-Euroopasta ja Kiinasta.

Talous

Espanja on maailman toiseksi suosituin matkailukohde Ranskan jälkeen. Vuosittain maassa vierailee 58 miljoonaa (vuonna 2006) matkailijaa.

Espanjan työttömyys oli aikoinaan Euroopan korkein, vuonna 1994 25 %, mutta on laskenut tasaisesti ja oli kesällä 2007 7.95 %.^[3]

Työvoima jakaantuu seuraavasti eri ammatteihin: palvelut 64 %, valmistus, kaivostoiminta ja rakentaminen 28 %, maatalous 8 % (1997 arvio).

Espanjan rikkain kaupunki on PricewaterhouseCoopersin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan Madrid, jonka bruttokansantuote oli 188 miljardia dollaria. Toiseksi rikkain on Barcelona 140 miljardilla dollarilla.^[4]

Merkittävimpiä teollisuuden haaroja

Tekstiilit ja jalkineet, elintarvikkeet, metallit, kemikaalit, laivat, autot, koneet ja työkalut, matkailijat. Espanja on maailman viidenneksi ja Euroopan kolmanneksi suurin autojen valmistaja.

Espanjalaisia yrityksiä

CASA (lentokoneet), El Corte Inglés (vähittäiskauppa), Cepsa (öljynjalostus), Iberia (lentoyhtiö), Renfe (rautatiet), SEAT (autot), Spanair (lentoyhtiö), Talgo (veturit ja junanvaunut), Telefónica (televiestintä), Inditex (vaateteollisuusyritys), Torres (viinitila), DERBI (moottoripyörät)

Tärkeimmät vientituotteet

• vaatteet
• koneet
• kulkuneuvot
• hedelmät
• vihannekset
• kemikaalit
• teräs
• autoteollisuus

Tärkeimmät tuontituotteet

• metsäteollisuuden tuotteet
• öljytuotteet
• koneet
• kulkuneuvot
• elintarvikkeet
• kemikaalit
• matkailu
• raaka-aineet
• viini

Kulttuuri

Taide, elokuvat ja TV-sarjat

Tunnettuja espanjalaisia elokuvaohjaajia ja käsikirjoittajia ovat Luis Buñuel, Pedro Almodóvar ja Carlos Saura. Tunnettuja espanjalaisia näyttelijöitä ovat Penélope Cruz ja Antonio Banderas, jotka ovat luoneet menestyksekästä uraa myös Hollywoodissa, sekä Javier Bardem, joka näytteli muun muassa elokuvassa Meri sisälläni vuonna 2004. Elokuva voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon.

Espanjan taiteen ja kirjallisuuden kultakausi Siglo de Oro sijoittuu 1600-lukuun Habsburgien Espanjan imperiumin kulta-aikaan, jolloin rakennettiin katolisen reaktion myötä mahtavia katedraaleja ja kirkkoja, jotka koristeltiin runsailla maalauksilla ja veistoksilla.

Tunnettuja espanjalaisia taidemaalareita ovat olleet muun muassa Diego Velázquez (1599–1660), Francisco de Goya (1746–1828), Joan Miró (1893–1983) ja Salvador Dalí (1904–1989). Kreikassa, Kreetan saarella syntynyttä El Grecoa (1540–1614) pidetään myös espanjalaisena taiteilijana, sillä hän vaikutti Toledossa. Espanjalaisen taiteilijan Pablo Picasson lukuisista maalauksista yksi tunnetuimmista on El Guernica, joka kuvaa Espanjan itsenäisyystaisteluissa pommitettua baskikaupunkia. Picasson ja Salvador Dalín maalauksiin voi tutustua Madridissa Reina Sofían modernin taiteen museossa ja Picasson kotikaupungissa Málagassa. Pradon taidemuseossa voi tutustua mm. Velázquezin ja Goyan taideteoksiin, kuten Alaston Maja ja Puettu Maja.

Tunnettu espanjalainen renessanssiajan kirjailija oli Miguel de Cervantes (1547–1616), jonka pääteos El Quijote ilmestyi vuonna 1605. Sitä pidetään nykyaikaisen romaanikirjallisuuden perustajana. Kaksitoista vuotta myöhemmin, vuonna 1616 ilmestyi kirjan toinen osa, Don Quijote de la Mancha. Espanjalaisista nykykirjailijoista tunnettu ja palkittu on Antonio Muñoz Molina.

Tunnettu espanjalainen runoilija oli Federico García Lorca. García Lorcan tunnettu runo on Canción de Jinete.

Tunnettu espanjalainen arkkitehti on Antoni Gaudí, joka on tunnettu hyvin omaperäisistä teoksistaan, joista tunnetuin on Barcelonan Sagrada Família.

Espanjalaisia televisiosarjoja ovat muun muassa Serranon perhe ja Francon aika - näin sen koimme.

Media

Valtion omistama julkisen palvelun Radiotelevisión Española lähettää kahdeksaa televisiokanavaa, näistä TVE1 ja TVE2, uutiskanava, urheilukanava ja lastenkanava ovat valtakunnallisia digitv:n kanavia, lisäksi RTVE:llä on satelliitissa ja kaapelissa näkyviä lisäpalveluja sekä kansainvälisen palvelun kanava TVE Internacional. Yksityisiä kanavia ovat Antena 3, Cuatro, Telecinco ja La Sexta.

Espanjan suurimmat lehdet ovat El País, El Mundo, El Periódico, La Vanguardia ja ABC. Näiden rinnalle ovat nopeasti nousseet ilmaisjakelulehdet, jotka ovat saavuttaneet yli miljoona päiväistä lukijaa: 20 minutos, Qué!, Metro Directo ja ADN.

Ruoka- ja juomakulttuuri

Espanjalainen ja yleensä Välimeren alueen ruokalista on kevyt ja terveellinen. Siihen kuuluu paljon kasviksia ja hedelmiä. Yhteistä maan eri kolkille ovat myös oliivit, oliiviöljy, valkosipuli ja vaalea leipä sekä ruokajuomana viini. Leipää syödään kuin Suomessa perunaa pääruoan kanssa eikä espanjalainen ymmärrä ateriaa ilman leipää. Rannikolla syödään kalaa ja äyriäisiä (marisco), mutta maan sisäosissa ja pohjoisessa ruokapöytään kuuluvat myös liharuoat, nauta, sika ja lammas. Kani (conejo) ja kana (pollo) ovat myös yleisiä espanjalaisissa kotitalouksissa. Maaseudulla ruoka on rasvaista oliiviöljyssä paistettua.

Tyypillisiä espanjalaisia kansallisruokalajeja ovat esimerkiksi paella (riisiruoka, joka sisältää mm. kanaa, katkarapuja, simpukoita, herneitä ja sahramia), gazpacho (kylmä vihanneskeitto, joka sisältää mm. valkosipulia, kurkkua, tomaattia, paprikaa, viinietikkaa, oliiviöljyä ja leipäpaloja), sopa de ajo (valkosipulikeitto), linssikeitto, tortilla española (espanjalainen perunamunakas). Erilaiset tapakset kuuluvat Espanjaan. Tapaksina voidaan tarjoilla vaikkapa oliiveja, lihapyöryköitä, katkarapuja, chorizo-makkaraa, kinkkukuutioita, marinoitua paprikaa tai herkkusieniä, täytettyjä artisokanpohjia, kuorittuja manteleita, paneerattuja sipulirenkaita. Kansainvälisesti tunnettu juusto on vain La Manchan maakunnasta kotoisin oleva Queso Manchego.

Nykyisin terveellisiä elämäntapoja korostavassa kulttuurissa Espanjan tavallisin jälkiruoka (postre) on hedelmäkori kuten appelsiini, omena, banaani, persikoita, päärynä ja tummanpunaisia kirsikoita. Ravintoloissa jälkiruokana voi olla kauden hedelmiä eli fruta del tiempo. Hedelmien ohella juusto jälkiruokana on säilyttänyt asemansa. Sokeri- ja rasvapitoisuuksista huolimatta Katalonian kuuluisin jälkiruoka on Crema Catalana (vanukas), joka on todellinen kaloripaukku. Se valmistetaan munasta, kermasta ja sokerista. Toinen tunnettu jälkiruoka on "flan" eli paahtovanukas. Sitä voidaan maustaa sitruunan maulla. Flan on melko työläs valmistaa. Se voidaan tarjoilla jäätelön kera. Kolmas omaperäinen espanjalainen jälkiruoka on arroz con leche eli maitoriisi. Jäätelö (helado) on myös tyypillinen espanjalainen jälkiruoka. Churro on makea munkkitanko, joka kastetaan kuumaan kaakaojuomaan. Churro voidaan nauttia aamupalaksi kahvin kera.

Espanjassa kouluruokailusta vastaavat kunkin 17 itsehallintoalueen paikallishallinnot. Ne voivat organisoida kouluruokailun parhaaksi katsomallaan tavalla yhteistyössä kuntien, koulujen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Kustannuksista vastaavat sekä paikallishallinto että vanhemmat. Esimerkiksi Madridin alueella kouluruokaa tarjotaan ala-asteella, jos vanhemmat sitä haluavat. Yläasteilla ei ole ruokailua, mutta tavallisesti kouluissa on kahviot, josta voi ostaa pikkupurtavaa. Pienituloiset perheet ja pitkiä koulumatkoja kulkevat saavat suoraa tukea ruokailukuluihin. Koulujen ruokalistalla on enimmäkseen perinteistä espanjalaista ja paikallista kotiruokaa Välimeren ruokavaliota noudattaen. Esimerkiksi linssikeittoa, vihannes- ja kikhernemuhennosta, naudanlihakastiketta, uunikalaa, jälkiruokana hedelmiä. Koululaisten lempiruokia ovat pastaruoat, ranskanperunat ja paella.

Kahvi tarjoillaan mustana (café solo), maitotilkan kera (café cortado) tai kuumaan maitoon sekoitettuna (café con leche). Alkoholiton maitomainen horcata de chufa maistuu mantelilta ja tehdään eräästä makeasta pähkinälajista.

Espanja on tunnettu viinimaana. Maailmalla tunnettuja ovat esimerkiksi Torresin viinit, cava (katalonialainen kuohuviini) ja Andalusiasta, Jerez de la Fronterasta peräisin oleva sherry eli jerez. Sangría on suosittu viini- ja hedelmäjuoma, jota on vahvistettu brandyllä, mutta sitä juovat enemmän matkailijat kuin paikalliset. Ruokajuomana myös olut (cerveza) on suosittu. Espanjalaiset oluet ovat yleensä keveitä ja virkistäviä.

Juhlapäivät

Huomaa, että kansallisten juhlapäivien lisäksi Espanjan itsehallintoalueilla, kaupungeilla ja kylillä on suuri määrä erilaisia paikallisia juhlapyhiä, fiestas locales.

Kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä

Espanjassa on useita kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä. Oheisesta listasta käyvät ilmi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluvat, Espanjassa sijaitsevat monumentit (suluissa vuosiluku, jolloin monumentti on lisätty luetteloon):

• Córdoban vanha kaupunki, Córdoba (1984)
• Alhambra, Generalife ja Albayzin, Granada (1984)
• Burgosin katedraali, Burgos (1984)
• Escorialin luostari ja sen ympäristö, Madrid (1984)
• Antoni Gaudín työt (Parc Güell, Palau Güell, Casa Milà, Casa Vicens, Sagrada Família, Casa Batlló, Colònia Güell), Barcelona (1984, 2005)
• Altamiran esihistoriallinen luola, Santillana del Mar (1985)
• Segovian vanha kaupunki ja akvedukti, Segovia (1985)
• Oviedon ja Asturian ruhtinaskunnan monumentit, Oviedo ja Asturia (1985, 1998)
• Santiago de Compostelan vanha kaupunki, Santiago de Compostela (1985)
• Ávilan vanha kaupunki muureineen, Ávila (1985)
• Aragonian mudéjar-rakennukset, Aragonia (1986, 2001)
• Toledon vanha kaupunki, Toledo (1986)
• Garajonayn kansallispuisto, La Gomera (1986)
• Cáceresin vanha kaupunki, Cáceres (1986)
• Sevillan katedraali, el Alcázar ja Archivo de Indias, Sevilla (1987)
• Salamancan vanha kaupunki, Salamanca (1988)
• Pobletin luostari, Poblet, Tarragona (1991)
• Méridan arkeologiset löydöt, Mérida (1993)
• Santa Marían kuninkaallinen luostari, Guadalupe (1993)
• Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti, kulkee useiden alueiden halki (1993)
• Doñanan kansallispuisto, Huelvan ja Sevillan rajalla (1994)
• Cuencan vanha kaupunki ja sen muurit, Cuenca (1996)
• La Lonja de los Mercaderes, vanha silkkikauppakeskus, Valencia (1996)
• Mont Perdu, Pyreneet, Espanjan ja Ranskan rajalla (1997)
• Las Médulas, muinaiset kultakaivokset, León (1997)
• Palau de la Música Catalana, katalonialaisen musiikin palatsi, ja Sant Paun sairaala, Barcelona (1997)
• San Millánin Yuson ja Suson luostarit, La Rioja (1997)
• Kaikki Iberian niemimaan luolamaalaukset, useilla alueilla (1998)
• Alcalá de Henaresin yliopisto ja historialliset osat, Alcalá de Henares (1998)
• Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri, Ibiza (1999)
• San Cristóbal de La Laguna, Santa Cruz de Tenerife (1999)
• Muinaisen Tárracon arkeologiset jäänteet, Tarragona (2000)
• Elxin / Elchen taatelipalmuviljelmät, Elx / Elche, Alicante (2000)
• Lugon roomalaiset muurit, Lugo (2000)
• Vall de Boín roomalaistyyliset kirkot, Vall de Boí, Katalonia (2000)
• Atapuercan arkeologinen alue, Atapuerca (2000)
• Aranjuezin kulttuurimaisema, Aranjuez (2001)
• Renessanssiajan muistomerkit, Úbeda ja Baeza (2003)

Merkittävimmät luonnonvarat

• kivihiili
• rautamalmi
• uraani
• ligniitti
• elohopea
• lyijy
• sinkki
• kupari

Katso myös

• Espanjalaiset
• Espanjan kirjallisuus

Lähteet

• Maailmanperintöluettelon Espanja-osuus käännetty UNESCO:n Internet-sivuilta: http://whc.unesco.org/en/list
• Helminen, Juha & Aura Korppi-Tommola & Juha Korppi-Tommola (1994), Espanja diktatuurista demokratiaan. Helsinki: Kleo ja Nykypäivä.
• Vihma, Jyrki (1977), ¡Olé! Herkkuja Espanjasta.
• Berlitz Matkaopas Barcelona (2008), Tammi.

Viitteet

1. ↑ www.ine.es Espanjan tilastokeskus
2. ↑ Geschichte - Spanien Lexikon 1888. Viitattu 1.2.2008. (saksaksi)
3. ↑ Spain's unemployment lowest in 29 years Expatica.com. 27.7.2007. Viitattu 28.7.2007. (englanniksi)
4. ↑ The 150 richest cities in the world by GDP in 2005 City Mayors. 11.3.2007. Viitattu 11.11.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Suomenkieliset matkailusivustot Espanjasta
• Espanjan viralliset matkailusivut
• Matkaopas aiheesta Spain Wikitravelissa (englanniksi)
• Espanja Google Mapissa
• Espanja.org - "Elämyksiä Espanjasta"
• Espanja-info.net - "Tietoa Espanjasta"
• Fuengirola.fi - "Palveluportaali Espanjassa asuville ja maasta kiinnostuneille."
• YLE Elävä arkisto: Aurinkoista Espanjaa - matkailufilmi vuodelta 1950

ace:Seupanyo.